Johtaminen on yksi osa-alue organisaatiossa. Johtaminen tulee nähdä tärkeänä, sillä korkean suorityskyvyn organisaatiot ovat hyvin johdettuja. Huonosti johdettojen organisaatioiden suorituskyky on vastaavasti alhainen. Huonon johtamisen ja kohtelun seurauksena työntekijöiden työtyytyväisyys ja sitoutuminen on alhainen. Lisäksi syntyy enemmän konflikteja työn ja perheen välillä sekä ahdistuneisuus kasvaa.
Johtamista voidaan määritellä monella tavalla määrittelijästä riippuen. Johtamisen termi voidaan yhden määritelmän mukaan kiteyttää seuraaviin osa-alueisiin:
- auktoriteetti
- valta
- vaikutus
Toisen määritelmän mukaan johtamisella tarkoitetaan prosessia, joka vaikuttaa johtajiin ja johdettaviin, jotta muutoksen kautta nämä voisivat saavuttaa organisaation päämäärät. Erässää selvityksessä vastaavasti johtaminen nähdään yksilön kykynä auttaa organisaatiota ja sen jäseniä kohti menestystä ja tehokkuuttaa vaikuttamisen, motivoimisen ja avustamisen avulla. Johtamisen määrittämiseen voidaan lisäksi ottaa mukaan moraalinen ja hyvyyden näkökulma. Eräässä määritelmässä johtajuus nähdäänkin muihin vaikuttamisena, jotta voitaisiin saavuttaa organisaation tavoitteet. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla sellaisia, että ne huomioivat mukana olevien edut ja lisäksi yhteiskunnan hyvinvointi tulee olla huomioituna.
Käytettäessä englannin kieltä voidaan johtaminen jakaa kahdeksi eri termiksi. Englinnissa käytetään yleisesti sanaa leadership, kun puhutaan ihmisten johtamisesta. Kun puhutaan asioiden johtamisesta, käytetään termiä management. Kumpikaan ei korvaa toisiaan vaan kumpikin toimii toisiaan täydentävinä johtamisen osa-alueina. Managementin avulla kontrolloidaan ja ohjataan ihmisiä kohti oikeaa suuntaa. Leadershipin avulla vastaavasti motivoidaan ihmisiä tyydyttämällä perustarpeita, joita ihmisillä on.
Managementin osa-alueita:
- suunnittelu
- organisointi
- kontrollointi
- rekrytointi
- budjetointi
- ongelmien ratkaiseminen
Leadershipin osa-alueita:
- ihmisten ohjaus, motivointi ja inspiroiminen
- suunnan asettaminen
Vaikka teorian ja tutkimusten voidaan ajatella käsittelevän lähinnä johtoa, voidaan tutkimuksia hyödyntää myös esimiestyössä. Vaikka esimiehen toiminta-alue on paljon kapeampi, ovat esimiehen kohtaamat haasteet varsinkin ihmisiä johdettaessa hyvin samanlaisia kuin ylimmällä johdolla. Vaatimus kykyjen suhteen riippu kuitenkin esimiehen organisaatiotasosta. Ylemmällä tasolla oleva esimies tarvitsee käsitteellisiä kykyjä ja alemalla tasolla korostuvat tekniset kyvyt. Hierarkiatasosta riippumatta sosiaalisuutta ja vuorovaikutustaitoja tarvitaan aina.
Aika on myös vaikuttanut paljon odotuksiin, joita johtajaan kohdistuu. Yhteiskunnan kehitys on johtanut siihen, ettei johtaja ole enää autoritäärinen vaan demokraattinen. Vastaavasti esimies ei enää ole valvoja vaan resurssi.
Management
Vuonna 1980 Johtamistaito suoritti tutkimuksen, jossa löydettiin neljä arvostettua ulottuvuutta suomalaisesta johtamisesta.
Johtamisen etiikassa arvostetut asiat:
- luotettavuus
- päättäväisyys
- oikeidenmukaisuus
Tehtävien hoidossa arvostetut asiat:
- päättäväisyys
- rohkeus
- suunnitelmallisuus
- asiantuntemus
- aikaansaaminen
Ihmissuhdetaidoissa arvostetut asiat:
- kuunteleminen
- kannustaminen
- ymmärtäminen
- huolenpito
- lähestyttävyys
Henkisessä joustossa arvostetut asiat:
- uusien asioiden hyväksyminen
- arvostelun sietäminen
- ennakkoluulottomuus
- mielipiteen muuttamisen taito
Suomalaisessa johdossa ilmenneet suurimmat puutteet:
- palkitsemisen vähyys
- innostavuuden ja tukemisen vähyys
- rohkaisun puuttuminen
- sulkeutuneisuus
Etäisyyttä alaisiin on nykypäivänä otettu, jotta selvittäisiin työlle asetetuista uusista vaatimuksista. Tulevaisuudessa olisi kuitenkin tärkeää pystyä tuomaan julki tulevaisuuden suunnitelmat ja käydä avointa vuoropuhelua. Kärjistetysta ajateltuna työntekijä saatetaan nähdä pelkkänä tuloksentekijänä. Tutkimuksessa on kuitenkin nähty nähty paremman johtajan hallitsevat johtamistaidot, kannustamisen, tukemisen, sosiaalisen taidot, epäkohtiin puuttumisen, epäkohtiin puuttumisen, alaisten kuuntelemisen jne.
Vertailtaessa yritys- ja sotilasorganisaatioiden vaatimuksia johtajille, saatiin seuraavat yhteiset johtajan ominaisuudet:
- lupauksista kiinni pitäminen
- henkilökohtainen panos projektin eteenpäin viemiseksi
- luotettavuus
- esimerkkinä toimiminen
- kyky motivoida
- kyky priorisoida ja delegoida
- kyky erottaa ei-tärkeät ja tärkeät asiat
- kyky työskennellä tiimissä
Selvitettäessä tehokasta johtamista ammattikorkeakouluissa jaetaan vaadittavat pätevyydet asenteisiin, tietoihin ja käyttäytymiseen. Nämä eri kategoriat voidaan jakaa vastaavasti vaadittaviin pätevyyksiin.
Asenteet:
- joustavuus
- rehellisyys
- avoimuus
- tietoisuus itsestä
- luottamuksellisuus
- kyky kuunnella neuvoja
- avoin mieli
- kyky myöntää virheet ja kuunnella neuvoja
Tiedot:
- yliopistoelämän tuntemus
- tietämys yliopistojärjestelmän toiminnasta
- ymmärrys akateemisista prosesseista
Käyttäytyminen:
- akateemisen arvostuksen ylläpitäminen
- toimiminen roolimallina
- kanssakäyminen muiden kanssa
- muiden ihmisten kuunteleminen
- laaja ajatusmaailma
- kommunikointi selkeästi
- delegointi
- neuvotteleminen
- kyky rakentaa tiimejä
- motivointi
Tunneilla käytyä asiaa
Yhteisöllinen johtaminen
Tunneilla kävimme läpi erilaisia johtamistyylejä, joista itse valitsin yhteisöllisen johtamisen. Yhteisöllisyyden takana toimii ajatus toisten huolehtimisesta, oikeudenmukaisuudesta ja inhimillisestä tasa-arvosta. Tämän voi ajatella toimivan vastakohtana oman edun tavoittelulle, itsekeskeisyydelle ja yksilöllisyyden korostamiselle.
Työntekijän jaksamista ajatellen on tärkeää, että työehteisö on hyvä. Se nähdään suorastaan tärkeimpänä seikkana jaksamisen, motivaation ja oppimisen kannalta. Yhteisöllinen johtaminen perustuu osallistavuuteen, demokratiaan ja tasa-arvoon. Haasteena yhteisöllisessä johtamisessa on kuitenkin se, kuinka valta jaetaan yhteisössä olevien jäsenten kesken tehdessä päätöksiä yhteisöön liittyen. Tämä siksi, että johtajan tehtävä on kuitenkin viime kädessä vastata näistä päätöksistä. Tällöin yhteisön ja johtajan välillä tulee vallita luottamus, joka saavutetaan luotettavuudelle. Puheiden ja tekojen tulee kulkea käsi kädessä. Tärkeimpänä välineenä luottamusta rakennettaessa käytetään avointa puhumista ja vastuullista kuuntelua.
Rakennettaessa yhteisöä yhteisöllisen johtamisen pohjalta, toimivat keskeisinä arvoina läpinäkyvyys, uteliaisuus ja systeemisyys. Läpinäkyvyydellä tarkoitetaan ettei pelkästään toimita, kysytä kysymyksiä ja jaeta mielipiteitä vaan tuodaan myös esille näiden taustalla piilevät ajatukset ja pyrkimykset. Uteliaisuudella tarkoitetaan kiinnostusta siihen millainen näkökulma ja millaisia ajatuksia muilla ihmisillä on asiasta sekä tilanteesta. Lisäksi uteliaisuudella tarkoitetaan kiinnostusta siihen, onko itse osa jotakin ongelmaa. Systeemisyydellä viitataan, että yksityiskohtien sijaan keskitytään kokonaisuuteen. Tällöin on pystyttävä ottamaan huomioon organisaation, ryhmän ja yksilöiden intressit. Systeemisyys näkyy esimerkiksi toimintana, jossa käyttää aikaa sellaisiin asioihin, jotka eivät itselle ole niin tärkeitä, mutta jotka muut kokevat tärkeinä.
Yhteisöllinen johtaminen on helppo nähdä johtamisen tyylinä, jossa kaikki ovat ovat tyytyväisiä ja kaikkien näkökulmat otetaan huomioon. Johtamistyylin muuttaminen ei välttämättä kuitenkaan tapahdu organisaatiossa hetkessä jos johtamistyyliä halutaan ragikaalisti muuttaa. Saadanko organisaatio kokonaisuudessaan sitoutumaan tavoitteisiin vai jääkö asia pelkästään ajatustasolle?
Syväjohtaminen
Syväjohtamiselle ominaista on yksilön kohtaaminen, inspiroiva johtaminen, älyllinen stimulointi ja yksilöllinen yksilön kohtaaminen. Inspiroivassa johtamisessa tekemiselle annetaan syy. Tällöin työtä tekevä henkilö tietää syyn sille, miksi tekee jotakin asiaa. Syväjohtamisessa ei kuitenkaan esimerkiksi kerrota sitä miten jokin työ tehdään, vaan se jää työtä tekevän henkilön päätettäväksi.
Transformatiivinen johtaminen
Transformatiivisessa tekemisessä työntekijä otetaan mukaan päätöksentekoon. Transformatiivisessa johtamisessa vastataan kysymykseen miksi jokin asia tehdään ja mikä merkitys tekemisellä on. Tällöin työntekijän ei tarvitse kyseenalaistaa tekemänsä työn tarkoitusta.
Syväjohtamiselle ja transformatiiviselle johtamiselle ominaista on se, että kummassakin työnteko suunnitellaan johdon toimesta ja johto seuraa työntekemistä.
Tavoitejohtaminen
Tavoitejohtamisessa tavoitteet ohjaavat tekemistä ja samalla tavoitteet toimivat motivaattoreina työntekijöille. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että tavoitteet tulee olla asetettuina realistisiksi. Esimerkiksi liian suuret tavoitteet muuttuvat omasta mielestäni helposti taakaksi, josta selviäminen voi tuntua ahdistavalta. Tällöin on tärkeää pystyä jakamaan tavoitteet pienemmiksi palasiksi, jolloin konaisuuden työstäminen helpottuu. Käytettäessä tavoitteita ei välttämättä kerrota sitä, kuinka tavoitteisiin päästään.
Johtamistyylejä vaikuttaakin olevan monenlaisia, eikä välttämättä ole niin selkeää mitä voidaan pitää johtamisen kannalta parhaana. Onko mahdollista yhdistää erilaisen tyylien parhaita puolia ja luoda tätä kautta organisaation tarpeiden mukaisen johtamistyylin?
No comments:
Post a Comment